Kari Laurila

<mainos>Tyylikkäät kotisivut on yrityksen käyntikortti.  Hyvännäköisistäkään kotisivuista ei kuitenkaan ole hyötyä, jos hakukoneet (esimerkiksi Google) eivät löydä niitä.  Teemme puolestanne myös hakukoneoptimoinnin.

Aasa Studion kotisivuihin sisältyy ilmainen webhotelli (hosting).  Tämä tarkoittaa sitä, että maksatte vain kotisivujenne perustamisesta.  Kohdassa “Webhotelli” on lueteltu palvelimen ominaisuudet -ne vetävät varmasti vertoja maksullisten hostingpalvelujen tarjoajille; useimmat maksulliset hotellit eivät edes tarjoa kaikkia näitä ominaisuuksia.  Jos kuitenkin haluatte palvelimelta vielä enemmän, siirrämme sivut mielellämme myös maksulliseen webhotelliin joko myöhemmin tai jo sivujen perustamisvaiheessa.

Tarjoamme sivuillenne myös ilmaisen .tk -domainin.  Tämä tarkoittaa sitä, että kotisivukustannuksiinne ei tule tulevaisuudessakaan mitään muita maksuja perustamiskustannusten lisäksi.  Edullisimmillaan toteutamme kolmisivuiset perussivut alkaen 150 e :lla (alv 0%). 

Teemme mielellämme myös räätälöidyn tarjouksen toivomustenne mukaan. 

Halutessanne toteutamme sivustonne myös vuosimaksullisella .fi -domainilla.  Fi-domainhinnat alkaen 25,-/vuosi.  Aasa Studio on viestintäviraston rekisteröimä palveluntarjoaja.

Kotisivut toteutetaan tarvittaessa ns. julkaisujärjestelmällä, jolloin voitte tehdä niihin muutoksia myös itse.  Sivuihin voidaan myös liittää erillinen ylläpitosopimus, jolloin Teidän ei tarvitse välittää kotisivujenne tekniikasta ja toiminnasta vaan voitte rauhassa keskittyä ydinliiketoimintaanne.

Tyytyväisyystakuu: Laskutamme perussivustosta vasta, kun asiakas on hyväksynyt lopputuloksen.  Mahdollisen jo rekisteröidyn fi -verkkotunnuksen joudumme kuitenkin laskuttamaan (alk. 25,-/v.).  Verkkotunnus on siirrettävissä valitsemallenne palveluntarjoajalle.  Suurista verkkosivustokokoonpanoista laskutamme tarjouserittelyn mukaisesti.

Pyydä tarjous!

Esimerkkejä toteutetuista sivustoista:

Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry
(Joomla! 1.6)

Giehtta Daidu
(Joomla! 1.6)

Grilli-kioski ja vietnamilainen ravintola Hoa-Phuong

Pivotech Oy
(Joomla! 1.6)

Psykoterapia ja työnohjaus Toni Mäkelä

T:mi Tek-One

</mainos>

Välityömarkkinoilla oli huhtikuussa 2011 115 000 henkilöä.  Laki edellyttää, että tukityöllistetyn tulee voida luottaa siihen, että hänen työskentelynsä vie kohti vakituista työsuhdetta.  Näin ei käytännössä ole.  Harjoittelijoilla teetetään asiaankuulumattomia töitä ja varsinkin yhdistykset keksivät lumetöitä tukirahojen tähden.  Toisaalta taas esim. kunnat teettävät tukityöllistetyillä ammattilaisten työt ja säästävät näin palkkakustannuksissa.  Monet yritykset pyörittävät toimintaansa ilmaisen työvoiman avulla ottamalla aina uudet harjoittelijat tai työllisyystuella olevat entisten tilalle.  Yritys ei tällöin ota rahallista tai moraalista vastuuta näistä työntekijöistään.

Tähän asti välityömarkkinoilla olevien etuja ei ole ajanut kukaan.  Nyt Suomeen on Italian tapaan (Repubblica degli stagisti) perustettu yhdistys Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt THT ry, joka ajaa välityömarkkinoilla olevien etuja.  Kotisivut ovat osoitteessa www.vaiheessa.tk.  THT valvoo välityömarkkinoilla olevien yleisiä ja yhteisiä ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja, seuraa lainsäädäntöä ja ajaa jäsentensä asioita.  Ensimmäisenä tavoitteena on laatia peruskirja, johon työnantajat ja työnantajaliitot sitoutuvat.  THT pyrkii saamaan ammattiliiton statuksen ja hakee jäsenyyttä keskusjärjestöihin.  Tavoitteena on neuvotella sopimukset, joissa työehtosopimukset koskevat tasa-arvoisesti myös välityöllistettyjä.

Kunnanjohtaja ja Paltamon Työvoimayhdistys ry:n puheenjohtaja Arto Laurikainen esitti myös näkemyksiään työllisyyskokeilusta otsikolla “Faktaa Paltamon työllisyyskokeilusta” (Kaleva, Lukijan sivu 5.3.2011).  Jäin edelleen kaipaamaan puolueetonta tutkimustietoa siitä, hyötyykö työtön näistä aktivointitoimista.  Päinvastaista tutkimustietoa kyllä löytyy, esimerkiksi työministeriön julkaisema “Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset“, jossa todetaan aktivointitoimien kyllä lisääntyneen, mutta suoria työllisyysvaikutuksia aktivoinnilla ei ole ollut.  Paltamon mallin otin mukaan vain esimerkkinä, koska Oulun kaupunginvaltuutettu Anne Huotari on aikoinaan ollut mukana suunnittelemassa tätä kokeiluhanketta ja hankkimassa sille rahoitusta.  Lisäksi hän on itse toiminut mallin aktiivisena puolesta puhujana ja mannekiinina.  Oulun työllisyyspolitiikkaan Paltamon mallia ei ollut tarkoituksenani sotkea sen enempää mutta se toimii hyvänä esimerkkinä Oulun suunnitellusta työllisyyspolitiikasta.  Yhtä hyvin olisin voinut ottaa esimerkkinä työpankkikokeilun.

Kari Laurila

On tietenkin faktaa, että jos työntekijän kanssa solmitaan työsopimus, hän on työsuhteessa ja saa palkkaa.  Jos palkka jää kuitenkin 900 euroon kuukaudessa, ei se paranna kenenkään elämänlaatua tai poista köyhyyttä.  Eihän Paltamossakaan työpaikat ole lisääntyneet, työvoimatalon työtehtävät ovat keksittyjä.  Kun oikeaa työtä ei ole, ei se ole työttömän vika.  Tällaiset mallit romuttavat mielestäni perusturvaa, kun se tehdään vastikkeelliseksi ja ihmiset pakotetaan puhdetöihin.  Patalappuja ja kynttilänjalkoja voi askarrella vapaaehtoisesti harrastuksenaankin.

Paltamon mallin osalta voimme odottaa tutkimustietoa aikaisintaan vuonna 2013 edellyttäen, että kokeilu saa valtiolta rahoitusta siihen asti.  Pirjo-Liisa Kotirannan toimittamasta väliraportista (1.1.2011) kuitenkin selviää esimerkiksi se, että vaikka kokeilun työntekijät voivat mennä ilmaiseksi kuukaudeksi töihin mihin tahansa yritykseen näyttääkseen osaamisensa jopa kolme eri kertaa (nk. työnantajapaketti), tämäkään etu ei juuri näytä auttavan työllistymisessä.  Mahdollisuutta on tähän mennessä käyttänyt 67 työntekijää yhteensä 96 kertaa, jolloin kahdessa tapauksessa on seurauksena ollut oppisopimus.  Kolmetoista henkilöä on työllistynyt lyhyemmäksi tai pitemmäksi ajaksi.  Kesäkuussa 2010 palkattu työnetsijä on sentään löytänyt 24 työntekijälle työpaikan käytyään läpi pari sataa yritystä.  Pitäisikö työväenyhdistyksen ehkä palkata lisää työnetsijöitä sen sijaan, että työttömiä määrätään pakkotöihin?

Jos tarina siitä, että työvoimatalolle on palkattu henkilö kirjoittamaan omaa blogiaan on huhupuhetta (niin kuin Arto Laurikainen väitti), jostain syystä huhu on löytänyt tiensä myös Vasemmistolinkin muistiinpanoihin 9. helmikuuta 2009 Tieteiden talolla järjestetystä seminaarista “Paltamon malli - voimautusta vai pakkotyötä”.  Samoissa muistiinpanoissa kerrotaan myös kotiäidistä, jolle tarjottiin mahdollisuutta hoitaa omia lapsiaan ja tehdä sen ohessa jotain sopivaa työtä, esimerkiksi perhepäivähoitajan apulaisena.  Miksei saman tien perhepäivähoitajana?  Ilmeisesti siksi, ettei palkan maksajaa löydy.  Mikäli vasemmistolinkin muistiinpanot seminaarin sisällöstä pitävät paikkansa on kummallista, ettei Arto Laurikainen ole perillä työvoimatalon määräämistä työtehtävistä.

Anne Huotari kirjoitti sanomalehti Kalevassa, että hänen keinoillaan voidaan Kelan maksuosuutta, kansanomaisesti “työttömyyssakkoja”, pienentää.  Laurikaisen mukaan päivähoitomaksut maksavat kuitenkin enemmän.  Kummallinen ristiriita, syntyykö tässä säästöjä vai ei?  Ihmettelin aiemmin myös sitä, mihin kunta tarvitsee työttömyyden hoitoon tarkoitettuja valtionosuuksia jos kaikki työllistyvät.  Arto Laurikainen valaisi asiaa: kunta voi itse päättää, mihin se käyttää valtionosuutensa.  Kiitoksia tästä selvennyksestä.  Kunnanjohtaja Laurikainen myös kiisti kirjoituksessaan myös kunnan talousvaikeudet.  Paltamon ajautumisesta pahimmassa tapauksessa kriisikuntien joukkoon, jos se työllistää kaikki työttömänsä ja menettää  nämä valtionosuutensa kirjoitti muuten YLE Kainuun toimittaja Jarmo Nuotio, en minä.

Lisää Paltamon mallista:

Paltamon täystyöllisyysmalli - pakkotyötä vai työllistämistä (Kotisivu -verkkolehti 22.12.2011)

Paltamon mallin uudet vaikeudet (7.2.2011)

Paltamon täystyöllisyyskokeilun johdossa kunnanjohtaja (Ajassa Nyt -verkkolehti, 5.3.2009)

Nappikauppaa (22.2.2009)

YLE:n Alueuutisissa kerrottiin “Paltamon mallin” joutuneen uusiin vaikeuksiin.  Jos kunta saa kaikki työttömät “töihin” (niin kuin kunta itse väittää), he menettävät työttömyyden hoitoon tarkoitetut valtionapunsa ja joutuvat kriisikuntien listalle.  Minulle vain jäi epäselväksi, mihin kunta tarvitsee työttömyyden hoitoon tarkoitettuja valtionapuja, jos kunnalla ei ole työttömiäkään.

Tässä yhteydessä jätetään tarkoituksella myös aina mainitsematta, että työvoimataloon “töihin” päässeet eivät tee oikeita töitä eikä heille makseta oikeaa palkkaa.  (Palkka on “kansalaistyötä” tekevällä 800 - 1000 euroa/kk ja “ohjaavaan työhön” päässeet saavat palkkaa noin 1300,-/kk.)  Alueuutisissa näytettiinkin, miten työvoimatalolla virkattiin rivissä pannulappuja ja sorvailtiin kynttilänjalkoja.  Paras kuulemani esimerkki oli työttömästä, joka “palkattiin” työvoimatalolle kirjoittamaan omaa blogiaan!?!

Uutisissa haastateltiin kolmatta vuotta keittiöapulaisena aloittavaa työtöntä, joka vaikutti aika kypsältä.  - Entäpä sitten työllistyvän palkka, hän kysyi.  - Tulot ovat pudonneet.  Minulla on puoliso kanssa täällä.  Saa sanoa, että kahden viikon palkalla ei näin pakkastalvena makseta edes sähkölaskua.

Että sellaista työllistämistä.

(11.2.2011) Aihe kirvoitti kovasti keskustelua sanomalehti Kalevan Juttutuvassa.

Eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina 17.4.2011.  Ajassa Nyt -verkkolehti julkaisee vanhaan tapaan erillistä vaaliliitettä, joka keskittyy eduskuntavaalien seurantaan.

Liitteessä on perustietoa vaaleista ja vaalijärjestelmästä.  Lisäksi sillä seurataan suurimpien medioiden ja puolueiden vaaliuutisointia ja julkaistaan tietenkin omaa toimituksellista tuotantoa.  Siinä on linkit kaikkien 17 rekisteröidyn puolueen sivuille ja vaalisivuille, vuoden 2007 vaalien kannatusprosentit ja liitteessä seurataan myös ennusteita puolueiden kannatuksesta tulevissa vaaleissa.  Lisäksi liitteessä selitetään nykyinen vaalijärjestelmämme, l. kuka tulee valituksi ja millä perusteella.

Jos omaa ehdokasta ei tunnu löytyvän, on liitteessä myös linkit tärkeimpiin vaalikoneisiin.

Sisältöä täydennetään vaalien lähestyessä.  Liitteeseen pääsee tutustumaan osoitteessa www.vaalit.co.cc tai Ajassa Nyt - lehden vasemmalla olevasta valikosta kohdasta “Vaaliliite”.

Eiliseen uutisointiin hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksestä oli putkahtanut pieni epätarkkuus.  Uutisessa mainittiin, että toimeentulotukilakia tullaan muuttamaan siten, että työstä kieltäytyminen pienentää toimeentulotukea 20 tai 40 prosentilla.

Näin on ollut jo vuosia.

Todellisuudessa lain muutosesityksessä on kyse siitä, että alle 25 -vuotiaat toimeentulotukiasiakkaat voidaan määrätä työvoimapoliittisten toimenpiteiden (työ, kurssit, tukityöt, työharjoittelu tai -kokeilu) lisäksi myös mihin tahansa koulutukseen.  Em. toimenpiteistä tai osoitetusta koulutuksesta kieltäytyminen johtaa toimeentulotuen pienentämiseen ensin 20 ja sen jälkeen 40 prosentilla.

STM:n tiedotteen teksti menee alun perin näin: “Toimeentulotukilakia esitetään muutettavaksi niin, että toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymisen lisäksi myös koulutuksesta kieltäytymisen perusteella. Koulutuksesta kieltäytymisen takia tehty alle 25-vuotiaan henkilön toimeentulotuen alentaminen edellyttää työvoimaviranomaisen päätöstä työmarkkinatuen karenssista. Esityksen arvioidaan alentavan toimeentulotukimenoja 2 miljoonaa euroa vuodessa.”

Linkki tiedotteeseen: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1520860#fi

Syksyllä tuhansia nuoria on jäänyt vaille opiskelupaikkaa.  Johtaako lakimuutos siihen, että oppilaitosten täyttämättä jääneet, vähemmän suositut aloituspaikat pakkotäytetään näillä opiskelupaikkaa vaille jääneillä alle 25 -vuotiailla nuorilla?  Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi alaa, jolta ei ole työllistymismahdollisuuksia tai opiskelupaikkakunta voi olla kaukanakin kotipaikkakunnan ulkopuolella jne.  Voi myös olla, ettei nuorella ole lahjoja tai pientäkään kiinnostusta kyseistä alaa kohtaan.

Toimeentulotuella on myös paljon jo ammattiin valmistuneita nuoria, jotka eivät ole löytäneet työpaikkaa.  Pakotetaanko heidätkin opiskelemaan uudelleen toista ammattia, koska he eivät ole löytäneet töitä?

Tämäkin rosmo on voitu nähdä. Kuka hän on?

Päivä alkoi vaimoni nauraessa ääneen.  Lehdessä oli tekstari: “Kuka vei jumppakamppeet Jouskan edestä potkukelkasta?  Sinut on nähty.” Allekirjoituksena oli “Mummo”.

Eihän sitä noin kirjoiteta.  Yleensä tuollaiset uhkaukset alkavat: “Sinä, joka veit…”

Tavallisesti tekijää ei kyllä ole silloinkaan nähty.  Mutta ehkä rosmo pelästyy ja ilmoittautuu, jos uskoo että hänet on tunnistettu.  Vaikka sitten tekstarilla lehteen.

Noh.  Piiloutuihan Matti Nykänenkin taannoin oikeudenkäynnissä vetäen hupun kasvojensa suojaksi.  Ehkä hän uskoo, että Suomessa on vielä joku, joka ei tiedä miltä Matti Nykänen näyttää.

Iltapäivällä yritin sitten WC:hen marketissa.  WC oli maksullinen, sinne päästäkseen piti maksaa euro tai käyttää kahvilasta saatua polettia.  Vessan ovella oli nainen, joka ilme muikeana yritti ovesta sisään heti, kun edellinen kävijä tuli ulos.  Huomautettuani hänelle: -”Se on miesten wc”, hän tympeän näköisenä päästi minut ohitseen pitäen ovea auki.  Vaimoni huomautti minulle vielä: -”Pane poletti sisään, muuten ovea ei voi lukita sisäpuolelta”.  Niin sitten teinkin.

Tässä vaiheessa tämä pummilla sisään yrittänyt kaivoikin sitten kolikon käsilaukustaan ja meni naisten vessaan.  Siellä ei muuten ollut ketään, naisihminen oli vain yrittänyt piheyttään päästä tarpeilleen ilmaiseksi -vaikka sitten miesten vessaan.

Pihi ihminen löytyi myös kulman takaa R-kioskista.  Hän oli edellisenä päivänä unohtanut ostamansa päivän sanomalehden kioskin tiskille ja tuli kyselemään, olisiko joku pannut lehden talteen.  Kun myyjä kaivoi unohtuneen lehden tallestaan tiskin takaa, täti kysyi pokkana: “- Enkö voisi saada tämän päivän lehden.  Tuon uutisethan ovat jo vanhoja!”

Anna mun kaikki kestää.

Suositun Ajassa Nyt -verkkolehden IP-osoite muuttui. Vanha osoite ajassanyt.net jää kokonaan pois. Uusi osoite on http://ajassanyt.fi . Uusia uutisia uudesta osoitteesta!