Kari Laurila

Kunnanjohtaja ja Paltamon Työvoimayhdistys ry:n puheenjohtaja Arto Laurikainen esitti myös näkemyksiään työllisyyskokeilusta otsikolla “Faktaa Paltamon työllisyyskokeilusta” (Kaleva, Lukijan sivu 5.3.2011).  Jäin edelleen kaipaamaan puolueetonta tutkimustietoa siitä, hyötyykö työtön näistä aktivointitoimista.  Päinvastaista tutkimustietoa kyllä löytyy, esimerkiksi työministeriön julkaisema “Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset“, jossa todetaan aktivointitoimien kyllä lisääntyneen, mutta suoria työllisyysvaikutuksia aktivoinnilla ei ole ollut.  Paltamon mallin otin mukaan vain esimerkkinä, koska Oulun kaupunginvaltuutettu Anne Huotari on aikoinaan ollut mukana suunnittelemassa tätä kokeiluhanketta ja hankkimassa sille rahoitusta.  Lisäksi hän on itse toiminut mallin aktiivisena puolesta puhujana ja mannekiinina.  Oulun työllisyyspolitiikkaan Paltamon mallia ei ollut tarkoituksenani sotkea sen enempää mutta se toimii hyvänä esimerkkinä Oulun suunnitellusta työllisyyspolitiikasta.  Yhtä hyvin olisin voinut ottaa esimerkkinä työpankkikokeilun.

Kari Laurila

On tietenkin faktaa, että jos työntekijän kanssa solmitaan työsopimus, hän on työsuhteessa ja saa palkkaa.  Jos palkka jää kuitenkin 900 euroon kuukaudessa, ei se paranna kenenkään elämänlaatua tai poista köyhyyttä.  Eihän Paltamossakaan työpaikat ole lisääntyneet, työvoimatalon työtehtävät ovat keksittyjä.  Kun oikeaa työtä ei ole, ei se ole työttömän vika.  Tällaiset mallit romuttavat mielestäni perusturvaa, kun se tehdään vastikkeelliseksi ja ihmiset pakotetaan puhdetöihin.  Patalappuja ja kynttilänjalkoja voi askarrella vapaaehtoisesti harrastuksenaankin.

Paltamon mallin osalta voimme odottaa tutkimustietoa aikaisintaan vuonna 2013 edellyttäen, että kokeilu saa valtiolta rahoitusta siihen asti.  Pirjo-Liisa Kotirannan toimittamasta väliraportista (1.1.2011) kuitenkin selviää esimerkiksi se, että vaikka kokeilun työntekijät voivat mennä ilmaiseksi kuukaudeksi töihin mihin tahansa yritykseen näyttääkseen osaamisensa jopa kolme eri kertaa (nk. työnantajapaketti), tämäkään etu ei juuri näytä auttavan työllistymisessä.  Mahdollisuutta on tähän mennessä käyttänyt 67 työntekijää yhteensä 96 kertaa, jolloin kahdessa tapauksessa on seurauksena ollut oppisopimus.  Kolmetoista henkilöä on työllistynyt lyhyemmäksi tai pitemmäksi ajaksi.  Kesäkuussa 2010 palkattu työnetsijä on sentään löytänyt 24 työntekijälle työpaikan käytyään läpi pari sataa yritystä.  Pitäisikö työväenyhdistyksen ehkä palkata lisää työnetsijöitä sen sijaan, että työttömiä määrätään pakkotöihin?

Jos tarina siitä, että työvoimatalolle on palkattu henkilö kirjoittamaan omaa blogiaan on huhupuhetta (niin kuin Arto Laurikainen väitti), jostain syystä huhu on löytänyt tiensä myös Vasemmistolinkin muistiinpanoihin 9. helmikuuta 2009 Tieteiden talolla järjestetystä seminaarista “Paltamon malli - voimautusta vai pakkotyötä”.  Samoissa muistiinpanoissa kerrotaan myös kotiäidistä, jolle tarjottiin mahdollisuutta hoitaa omia lapsiaan ja tehdä sen ohessa jotain sopivaa työtä, esimerkiksi perhepäivähoitajan apulaisena.  Miksei saman tien perhepäivähoitajana?  Ilmeisesti siksi, ettei palkan maksajaa löydy.  Mikäli vasemmistolinkin muistiinpanot seminaarin sisällöstä pitävät paikkansa on kummallista, ettei Arto Laurikainen ole perillä työvoimatalon määräämistä työtehtävistä.

Anne Huotari kirjoitti sanomalehti Kalevassa, että hänen keinoillaan voidaan Kelan maksuosuutta, kansanomaisesti “työttömyyssakkoja”, pienentää.  Laurikaisen mukaan päivähoitomaksut maksavat kuitenkin enemmän.  Kummallinen ristiriita, syntyykö tässä säästöjä vai ei?  Ihmettelin aiemmin myös sitä, mihin kunta tarvitsee työttömyyden hoitoon tarkoitettuja valtionosuuksia jos kaikki työllistyvät.  Arto Laurikainen valaisi asiaa: kunta voi itse päättää, mihin se käyttää valtionosuutensa.  Kiitoksia tästä selvennyksestä.  Kunnanjohtaja Laurikainen myös kiisti kirjoituksessaan myös kunnan talousvaikeudet.  Paltamon ajautumisesta pahimmassa tapauksessa kriisikuntien joukkoon, jos se työllistää kaikki työttömänsä ja menettää  nämä valtionosuutensa kirjoitti muuten YLE Kainuun toimittaja Jarmo Nuotio, en minä.

Lisää Paltamon mallista:

Paltamon täystyöllisyysmalli - pakkotyötä vai työllistämistä (Kotisivu -verkkolehti 22.12.2011)

Paltamon mallin uudet vaikeudet (7.2.2011)

Paltamon täystyöllisyyskokeilun johdossa kunnanjohtaja (Ajassa Nyt -verkkolehti, 5.3.2009)

Nappikauppaa (22.2.2009)

Tämä artikkeli kirjoitettiin Sunnuntaina, Maaliskuun 13. 2011 klo 11:36 ja se on luokassa Etusivu. Voit seurata vastauksia RSS 2.0 virtana. Voit jättää kommentin, tai viitata artikkeliin omasta blogistasi.